Asemiinajo - Verkkoapila
2.7.2010

ASEMIINAJO

Eduskunta läksi ns. istuntovapaille tällä vaalikaudella viimeistä kertaa. Se tapahtui järeiden asioiden merkeissä. Viime viikolla Mari Kiviniemi otti pääministerin ohjakset, Vanhanen siirtyi riviin.

Eduskunta tarkasti viime töinään hallituksen päätökset ydinvoimalaluvista. Se tapahtuu ydinenergialain mukaisesti "yhteiskunnan kokonaisedun" näkökulmasta. Eduskunta myöntyi Teollisuuden Voiman hakemukseen numeroin 120 – 72 ja Fennovoiman numeroin 121 – 71.

Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen akseli vaikuttaa vankalta. Siinä on uuden sukupolven otetta. Uusi hallitus selvitti ensimmäisen tulikokeensa eduskunnassa vakuuttavasti. Se johtui myös opposition hampaattomuudesta.

Kiviniemen startti on ollut vahva. Asioiden hallinta ja sujuva esiintyminen saattavat nostaa hänet nopeastikin suosituksi pääministeriksi. Luotettavuus, vakaus ja tuoreus muodostavat lyömättömän yhdistelmän.

Painopiste kotimaiseen energiaan

Monta kertaa palataan historiallisen jyhkeän energiapaketin uusiutuvaan osuuteen. Energiapaketin kaksi osaa liittyvät toisiinsa, vaikka sitä ei julistellakaan. Ainakin jotkut kansanedustajat painoivat vihreää sen toivossa, että uusiutuvan vihreän energian käyttöön saadaan potkua. Nyt on pidettävä huolta näiden lupausten toteutumisesta. Se vaatii vuosittain huomattavan myönteisiä budjettipäätöksiä. Vaalitulos ratkaisee senkin asian.

Eduskunta läksi istuntovapaalle poikkeuksellisen epävarmoissa taloudellisissa näköaloissa. Vanhasen hallitus on hoitanut talousasioita sumun keskellä taitavasti. Emme tiedä, mitä tuleman pitää maailmalta ja Euroopasta. Kaikenlaiseen on syytä henkisesti varautua. Myös eduskunta voi joutua kokoustamaan istuntovapaansa aikana.

Tasavahvoja

Alkukesästä tehdyt mielipidetutkimukset osoittavat suurten puolueiden olevan käytännössä kannatukseltaan tasavahvoja. Kokoomus toki kulkee ensimmäisenä, mutta sen etumatka SDP:hen ja keskustaan on supistunut olennaisella tavalla.

Vuoden 2011 huhtikuun eduskuntavaaleissa järjestys voi olla mikä tahansa: myös SDP tai keskusta voi olla Suomen suurin puolue. Kokoomuksen ennakkosuosikin asema on joutumassa tällä menolla kyseenalaiseksi.

Eduskuntavaaleista on perustuslain muutosten myötä muodostunut pääministerivaalit, vaikka monet kieltävätkin sen. Niin tai näin, eduskuntavaaleissa äänestetään käytännössä myös pääministeristä. Suurimman puolueen puheenjohtaja on myös tuleva pääministeri. Ainakin mielipidetutkimusten mukaan tästä äänestyksestä on tulossa kahden kauppa, Kataisen ja Kiviniemen mittelö.

Puolueet ovat ajaneet itsensä jo asemiin eduskuntavaaleihin valmistautumisessa. Keskusta teki sen näyttävimmin, kun se käytännössä kokonaan uudisti puoluejohtonsa Lahden puoluekokouksessa. Kiviniemen kärkijoukon saama vastaanotto mediassakin on ollut pääosin myönteinen. Nyt siitä itsestään riippuu, saako se puolueessa aikaan uuden alun. Sitä varten Lahdessa tehtiin räväköitä muutoksia. Uusi alku tarkoittaa yhtenäisyyttä sekä sellaista politiikan linjaa ja tyyliä niin, että kannatus kääntyy uudelleen nousuun.

Lipposen jälkeen SDP:n tie on ollut tietymättömissä. Ei ole vielä alkuunkaan selvää, millä eväillä SDP pyrkii voittoon. Heinäluoman valinta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi toi rytmin muutoksen. SDP vaihtoi myös puoluesihteerin. Politiikan sisältö on sen sijaan epäselvä.

Kokoomus varjelee etumatkaansa. Kun se aiemmin markkinoi itseään työväen puolueena, nyt se on liikkeellä vihreillä teemoituksilla. Perusvire on varovainen ja virheitä välttelevä.

Johtajuus ratkeaa keskustamaastossa

Ratkaisevin kilpailu käydään niistä kymmenistä, jopa sadoista tuhansista äänestäjistä, jotka ovat kokoomuksen ja keskustan raja-alueilla. Siinä kilpailussa ratkaistaan myös Suomen poliittinen johtajuus 2010-luvulla.

Seuraava nikama puolueiden vaalivalmistautumisessa on ehdokasasettelun viimeistely. Politiikka henkilöityy. Puolueet ovat puheenjohtajiensa näköisiä. Sama koskee myös puolueita vaalipiireittäin. Ehdokkaat antavat puolueille kasvot maakunnissa.

Kokoomuksen vahvuutena on viime vaaleissa ollut erinomaisesti sommiteltu ehdokasasettelu. Se on siinä nykäissyt pienehkön eron keskustaan.

Keskustan uusi johto ei tarvitse ohjeita. Rohkenen kuitenkin sanoa, että ilman puoluejohdon aktiivista osallistumista ehdokasasettelun tukemiseen ehdokaslistoista uhkaa tulla tunnettavuudeltaan ja vetovoimaltaan keskinkertaisia.

Talous ratkaisee

Puolueet ajavat eduskuntavaalien poliittisiin asemiin syksyllä. Ohjelmien vertailu alkaa lomien mentyä. Vaalilupausten linkoamisessa kannattaa olla tällä kertaa tarkkana. Paljon euroja vaativat lupaukset ovat tyhjän päällä.

Edessä on pidättyvyyden, jopa tinkimisen aika. Suomen talouden kunto ja työllisyys ratkaisevat turvallisuutemme ja hyvinvointimme. Luotettavuus taloudenpidossa on paras poliittinen vaalivaltti. Äänestäjät kyllä vaistoavat tai tietävät, että talous ja sen taustalla jylläävät arvot ratkaisevat.

Ihmiset pelkäävät syystäkin velkaantumista ja sen seurauksia. Vastuullisuus palkitaan. Talouden kurssia on suunnattava niin, että velkaantumista saadaan hillityksi ja työllisyyttä kärsivällisesti parannetuksi.

Äänestäjät katsovat silmä kovana talouslaman taakan jakamista, tapahtuuko se oikeudenmukaisesti vai eroja kasvattaen.

Hyvinvointiyhteiskunta on tullut jo toiseen tienhaaraan. Sotien jälkeinen "kansankoti"-vaihe oli valtion ja julkisen vallan varassa. 1990-luvun alun lama nosti yrittäjyyden hyvinvointiyhteiskunnan moottoriksi. Yrittäjyysvetoisella tiellä on saavutettu hyviä tuloksia. Yrittäjyyttä ja omatoimisuutta on kannustettava vieläkin väkevämmin kuin tähän asti. Työllisyys paranee ja uutta jaettavaa syntyy vain tätä kautta. Näin saadaan voimavaroja palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen.

Tämän "työllisyyttä yrittäjyydellä" –peruspolitiikan lisäksi seuraavan vaalikauden muut suuret linjaukset liittyvät energiaratkaisuihin ja "vihreään vallankumoukseen". Kaikella tällä on laajoja myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyteen kuin aluepolitiikkaankin ilmastonmuutoksesta puhumattakaan.

Viimein; perusturvan vahvistaminen vaatii hallitukselta päättäväisyyttä samoin kuin huolenpito koko maan elinvoimaistamisesta.

Eheydestä muodostuu hallituksen koetinkivi. Köyhyyden ja syrjäytymisen edessä ei saa alistua.