Takaisin pelikentälle  - Verkkoapila
16.6.2010

TAKAISIN PELIKENTÄLLE

Lahden puoluekokousväki oli ilmiselvästi valmistautunut etukäteen tekemään tiliä menneestä ja palauttamaan keskustan takaisin pelikentälle. Muistettava toki on, että puolueväki on aikaisemminkin rohjennut tehdä isoja siirtoja tilanteen niin vaatiessa.

Mari Kiviniemi ei ollut puheenjohtajakilpailun auettua etukäteissuosikki, vaikka hänet on tunnettukin pitkän aikaa nousevana lupauksena. Kiviniemen puheenjohtajavalinta on siinä mielessä kovalla pohjalla, että hän voitti johtopaikan selkein numeroin ja erittäin kovan työn jälkeen. Mauri Pekkarinen tarjosi loppuun saakka kovimman mahdollisen vastuksen. Pekkarinen myös osoitti olevansa hyvä häviäjä.

Lahden puoluekokouksen valinnat kertovat, että onnistunut kampanja voi nostaa ehdokkaan melkoisesta tuntemattomuudesta johtopaikoille, jos pyrkijällä on paukkuja. Timo Kaunisto ja Annika Saarikko ovat siitä todistusvoimaisia esimerkkejä. Molemmilla on ollut selkeä profiili, he vetoavat esiintymisellään, ja puoluekokousväki aisti juuri heillä olevan lisäarvoa 2010-luvun keskustassa. Kahden minuutin puoluekokouspuhe voi onnistuessaan olla se ratkaiseva tekijä. Tuomo Puumala näytti saman jo edelliskerralla.

Vaaleissa hävinneiden on syytä muistaa, että tappiossa on voiton siemen, jos sen oikein oivaltaa. Minullakin on siitä henkilökohtaisia kokemuksia. Jäin vuonna 1990 Porin puoluekokouksen jyrän alle, kun silloinen eduskuntaryhmä asettui selvästi tukemaan Eeva Kuuskoski-Vikatmaata ja Esko Ahoa ja kun istuva puheenjohtaja tuki suorasukaisesti Ahon valintaa. Kävikin niin, että pohjoissavolaiset äänestäjät hyvittivät meikäläistä seuraavan talven eduskuntavaaleissa oikein mukavasti.

Jos osaa ottaa häviönsä tyynesti ja tekee nöyrästi vaalityötä, useimmiten siitä kehkeytyy tuhti tulos.

Keskustan uusi puoluejohto on muihin puolueisiin verrattuna kilpailukykyinen. Se ei vielä riitä vaalivoittoon. Seuraava tärkeä nikama on eduskuntavaalien ehdokasasettelu. Siinä kilpailussa Keskusta on viime aikoina hävinnyt Kokoomukselle. Tämä selittää sen eron, joka on gallupeiden ja varsinaisen vaalituloksen välillä. Nyt ei ole varaa lepsuilla ehdokasasettelussa. Rima on pantava korkealle. Ehdokasasettelua täytyy terästää uuden tyylin kampanjoinnilla. Jalkatyötä täytyy tehdä rutosti, ja sosiaalinen media on hyödynnettävä viimeistä piirtoa myöten. Isolla rahalla vaaleja ei voiteta.

Puolueen vaalimenestykseen vaaditaan poikkeuksellista luotettavuutta. Yhtenäinen puolue menestyy, rikkinäinen rämpii. Luotettavuus vaatii selkeää ja omintakeista sanomaa. Varsinkin tällä kertaa vaalilupaukset on mitoitettava niin, että niistä ei taloudellisten realiteettien puristuksessa jää kiinni. Luotettavuus on tulevien eduskuntavaalien avainsanoja.

Seuraavista eduskuntavaaleista tulee väistämättä myös pääministerikilpailu. Ennen vaaleja vannotaan, että tästä ei ole kysymys, mutta onhan siitä. Suurimman puolueen puheenjohtaja on luonnollinen valinta uudeksi pääministeriksi. Veikkaukseni on, että Mari Kiviniemi ajaa Jyrki Kataisen ohi seuraavissa pääministerigallupeissa.

Keskusta on Suomen puolueista alueellisin. Puolue korostaa koko maan tasapainoista kehittämistä. Se ei aseta alueita vastakkain. Jotkut ovat Lahden puoluekokouksen valinnan jälkeen viitanneet alueelliseen kallistumaan lännen ja etelän hyväksi. Iso kuva on toisenlainen. Kun otetaan huomioon eduskunta- ja ministeriryhmän sekä puhemiehistön koostumus, valta keskustassa on jakautunut tasapainoisesti maan eri osiin. Jos vielä on jotain korjattavaa, sitä voi tehdä tulevilla ratkaisuilla.

Uusi puoluejohto on saanut myönteisen vastaanoton jopa mediassa. Siitä itsestään nyt riippuu se, mikä on vastaanotto tulevaisuudessa. Sitä niittää, mitä kylvää.