Kohti puoluekokousta - Savon Sanomat
7.3.2010

KOHTI PUOLUEKOKOUKSIA

Kolme suurta puoluetta valmistautuvat puoluekokouksiinsa. Keskustan puoluekokous Lahdessa taitaa muodostua mielenkiintoisimmaksi. Sdp:n kokous Joensuussa hakee uuden nousun eväitä ja vaihtanee osan puoluejohdostaan. Kokoomuksen kokous Jyväskylässä sujuu vakaissa merkeissä puoluejohdon vahvassa hallinnassa.

Keskustan puoluekokous sai jytkylatauksen Matti Vanhasen joulun alla tekemästä yllätyseroilmoituksesta. Yhtä yllättävää on kilpailuun ilmoittautuneiden puheenjohtajaehdokkaiden valikoima. Ikämiessarjan ehdokkaat, Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen, ovat hallinneet julkisuutta. Mari Kiviniemi ja Timo Kaunisto ovat toistaiseksi tyytyneet passailemaan.

Koko johtoviisikko syyniin

Kun Vanhanen ilmoitti erostaan, tuntui luonnolliselta ajatella puoluejohdon nuorentamista, kuten Keskustan perinteeseen jo 104 vuotta on kuulunut. Nyt se ei ole selvää.

Keskustan johtajakeskustelu on keskittynyt puheenjohtajaan, ei lainkaan puoluesihteeriin eikä varapuheenjohtajiin. Puolueen etu vaatisi myös johtoviisikon neljän muun jäsenen tiukkaa läpivalaisua. Siinä tarkastelussa on merkitystä myös sukupuolijakautumalla. Nyt se on 4 – 1 miesten hyväksi. Ihmettelen, jos Keskusta lähtisi kohti seuraavia vaaleja tällaisella jakautumalla.

Keskustalaisten on syytä tarkastella laajemminkin johtoratkaisujaan ulkopuolisten silmin. Jos johtojoukko sijoittuu pääosin pohjoiseen, jos neljä viidestä on miehiä ja jos johto vanhenee, vaikutelma ei tee hyvää vetovoimalle. Keskustan houkuttelevuus on tutkimusten mukaan romahtanut.

Johtoasema Kokoomukselle

Lopuillaan olevan vaalikauden suuria hiljaisia muutoksia gallupeiden perusteella on se, että Keskusta on menettänyt johtoaseman Kokoomukselle.

Ratkaisevin kysymys Lahdessa on, miten Keskusta tuo esille poliittisen itsenäisyytensä ja omaleimaisuutensa suhteessa Kokoomukseen.

Keskusta on tullut tienhaaraan.

Kataisen komennossa

Kokoomuksen puoluekokous sujuu Jyrki Kataisen komennossa. Mikäli Kokoomuksen linjaus riippuu puheenjohtaja Kataisesta, kuten nyt näyttää, Kokoomus liputtaa sinivihreän yhteistyön puolesta sulkematta muitakaan hallitusvaihtoehtoja ulos seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kokoomuksessa toki vaikuttaa sinipunavoimia, mutta ne ovat pysyneet kurissa pitkälti Kataisen ja hänen vankan tukikaartinsa ansiosta. Mikäli eduskuntavaalien tulos mahdollistaa Kokoomuksen ja Sdp:n yhteistyön, se syntyy kivuttomammin kuin arvataankaan.

Oman sävynsä Kokoomuksen toimintaan tuo Kataisen siirtyminen ehdokkaaksi Pohjois-Savosta Uudellemaalle. Se on luonnollinen ratkaisu niin poliittisista kuin henkilökohtaisistakin syistä. Varsinkin Kokoomuksen puheenjohtajan luonteva paikka on pääkaupunkiseudulla tai jossakin suuressa kaupungissa.

Kokoomuksen vaaliteemat kiertynevät taloudenpidon ympärille. Mitä paremmin talous on hoidettu, sitä paremmassa turvassa hyvinvointivaltio ja ihmisten palvelut ovat. Kokoomus kytkee talouden menestyksen ja hyvinvointivaltion toisiinsa. Lantin toinen puoli on se, että valtiovarainministeripuolue ei voi näissä asioissa väistää tosiasioita eikä vastuuta.

Urpilaisen suunnitelma toteutui

Sosialidemokraattien tärkeät henkilöratkaisut tehtiin jo vuoden alussa eduskuntaryhmän järjestäytyessä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti Eero Heinäluomaa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja Tarja Filatovia eduskunnan varapuhemieheksi. Urpilaisen suunnitelma toteutui.

Jutta Urpilainen jatkaa Sdp:n puheenjohtajana vahvistuvalla tuella. Sen sijaan muussa puoluejohdossa tapahtuu muutoksia.

Heinäluoman valinta eduskuntaryhmän johtoon on jo heijastunut Sdp:n käyttäytymiseen. Heinäluoma on tuonut aktiivisuutta ja aggressiivisuutta. Sdp:n profiili alkaa näkyä. Ongelmaksi voi julkisuuskuvassa tulla yliaktiivisuus ja -tietävyys.

Viisi vaaliasiaa

Puoluekokoukset määrittelevät pitkälti eduskuntavaalien agendan. Edessä on poikkeuksellisen raskaan sarjan asialista. Viisi asiaa on kärjessä.

Paheneva lama ja julkisen talouden alijäämät vaativat vastauksia, kuten myös synkistyvä työttömyys. Kunkin puolueen on esitettävä vaalikauden, jopa kahden vaalikauden mittainen ohjelma, miten velkaantuminen pysäytetään, julkisen talouden tasapaino saavutetaan ja työllisyys nostetaan noususuuntaan.

Toisekseen sosiaalisen kentän asiat painottuvat. Työttömyys ja syrjäytyminen aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ongelmia, joilla on myös raskas kansantaloudellinen hintansa. Toissa viikolla käyty välikysymyskeskustelu eduskunnassa henki kansanedustajien huolestuneisuutta yhteiskunnan vaikeasta sosiaalisesta tilanteesta, rikkinäisyydestä ja kahtiajaon riskeistä sekä yhteiskuntarauhasta.

Turvallisuuspolitiikka on kolmas vaalikysymys. Vaikuttaa siltä, että Kokoomus on työntämässä taktisista syistä Nato-jäsenyyden sivummalle. Tämä onkin niitä merkittävimpiä ja todella vähälle huomiolle jääneitä poliittisia siirtoja.

Keskustan, Kokoomuksen ja Sdp:n kannanottojen perusteella Suomen turvallisuuspoliittinen linja jatkuu seuraavalla vaalikaudella nykyisellään sotilaallisen liittoutumattomuuden sateenvarjon alla.

Neljäs vaalikysymys koskee meille savolaisillekin elintärkeää aluepolitiikkaa. Tutkimukset sekä muuttoliike- ja väestömuutostiedot todistavat, että yhteiskunta näyttää vääjäämättä keskittyvän 3 – 4 kaupunkikeskukseen. Jopa yliopistokaupungit ja maakuntakeskukset ovat helisemässä.

Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajoista on tällä keskittymis- ja tyhjentymismenolla muodostumassa alueellisen elinvoimaisuuden raja. Edessä ovat kovan luokan aluepoliittiset vaalit.

Viidenneksi politiikan menettelytavat puolue- ja vaalirahoitus mukaan lukien on vaalikysymys. Lähihistoria ja median kiinnostus takaavat sen. Uusia vaalirahoitustapauksia voi nousta pintaan.