Iisalmi 2020 - foorumi
23.11.2009

Näkökohtia Iisalmen kaupungin strategian julkiseen kuulemiseen

Neljä trendiä

Neljä muutostrendiä on otettava huomioon Iisalmen strategian rakentelussa. Ensinnäkään ei ole alkuunkaan varmaa, että nykyinen talouslama kääntyisi nopeahkolla aikataululla vahvaan nousuun. On varauduttava sumeaan näköalaan, jopa uusiin takaiskuihin. Ainakin se on varmaa, että valtiontalous ja kuntien taloudet ovat seuraavalla vuosikymmenellä erityisessä kurimuksessa. Tämänkertainen maailmanlaajuinen lama merkitsee murrosta yhteiskuntien elämään, taloudenpidon malleihin ja myös hyvinvoinnin rakenteisiin. Vanhaa väistyy, uutta tulee.

Toisekseen suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen on vieläkin nopeampaa kuin muualla. Huoltosuhde – siis lasten ja yli 65-vuotiaiden määrä – suhteessa työikäiseen väestöön heikkenee voimakkaasti 2010-luvulla. Vuonna 2010 työelämästä poistuu ihmisiä enemmän kuin sinne tulee – ja tämä vauhti kiihtyy.

Kolmanneksi ilmaston muutoksen estäminen tai sen hallitseminen vaikuttaa jo nyt kansalaisten ja kuntalaisten elämänehtoihin ja myös siihen mitä me siitä maksamme. Vasta alku on käsillä. Tavoitteena on siirtyminen öljyttömään ja hiilettömään energiahuoltoon lähivuosikymmeninä – ja se merkitsee kumouksellisia asioita ja myös vaatii veronsa. Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 28 %:sta 38 %:an on huikea, erittäin kunnianhimoinen tavoite. Rima on asetettu ennätyskorkeuteen. Tässä avautuu meille uusia mahdollisuuksia.

Ja neljänneksi suomalainen poliittinen järjestelmä ja päätöksenteko myös paikallisella tasolla ovat luottamuskriisissä, vaikka parlamentaarinen järjestelmä ja vahva paikallishallinto ovatkin muihin mahdollisiin vaihtoehtoihin verrattuna paras. Jotakin uutta vakuuttavaa on tehtävä, jotta ihmisten luottamus päätöksentekijöihin, päätöksiin ja tämän demokraattisen vaihtoehdon hyvyyteen uudelleen vahvistuisi.

Vihreä talous

Iisalmella on hyvät mahdollisuudet vastata lamatalouden haasteisiin. Yritysrakenteemme on monipuolinen. Meillä on pääsääntöisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja niiden kirjo on melko laaja. Peruselinkeinojen ja teollisuuden ohella Iisalmesta on kehkeytymässä merkittävä kaupan keskus. Emme ole sillä tavalla haavoittuvaisia kuin ainakin muutamat vanhemmat kaupungit ovat olleet toimiessaan yhden suuren vientiyrityksen varassa. Meillä on onneksi vientiyrityksiä ja niiden kanssa kumppanoivia pienempiä yrityksiä.

Uutta työtä syntyy jatkossa ns. vihreän talouden piiriin. Ymmärrettäköön vihreä talous laajasti. Se tarkoittaa kaikkea sellaista tuotantoa ja palvelutoimintaa, joka kytkeytyy tavalla tai toisella uusiutuviin luonnonvaroihin. Niiden hyödyntäminen ja jalostaminen innovatiivisesti korkean teknologian turvin luo uusia työpaikkoja. Ylä-Savo on uusiutuvien luonnonvarojen suuri varasto. Meistä riippuu, pystymmekö tekemään sen itsellemme vahvuudeksi, uusiksi tuotteiksi ja työpaikoiksi sekä vientituloiksi. Vihreä talous joka tapauksessa ottaa voiton maailmalla ja meillä. Kysymys kuuluu, otammeko siitä oman osuutemme.

Palvelut ja vetovoima

Kaikki tärkeät hyvinvointipalvelut ovat kotikaupungissamme lähellä. Iisalmen palveluvarustus – niin peruspalvelut kuin vapaa-ajan palvelut – ovat erinomaisella tasolla. Täällä viihtyy. Sote-uudistus tähtää osaltaan palveluvarustuksen ylläpitämiseen ja ennen muuta nykyaikaistamiseen niin, että rahat riittävät palvelujen maksamiseen. Veroprosentti on mielellään pidettävä kohtuullisella tasolla. Palvelujen tuottamisessa, hoitoketjujen sutjakoittamisessa ja hoidon porrastamisessa on rutkasti parannettavaa. Vanhoilla toimintatavoilla ja asenteilla emme onnistuisi. On uudistuttava ja nopeasti.

Hyvinvointiimme täytyy liittää myös vahva yhteisöllisyys. Vapaaehtoistyö, kolmas sektori ja henkisen sekä hengellisen työn osuus ja lähimmäisvastuu antavat aiheen puhua varsinaisesta iisalmelaisesta hyvinvointialueesta. Palvelut ja lähimmäisvastuu yhdessä voisivat muodostaa iisalmelaisen tavaramerkin siitä, mitä hyvinvointi parhaimmillaan tarkoittaa 2010-luvulla.

Konsultit ovat suositelleet, että rakennamme Iisalmesta "hyvinvointialueen". Aineksia on. Siinä on otettava huomioon yli kuusikymppisten määrän nopea kasvu. Ikääntymisellä on monta puolta. Ikäihmiset tarvitsevat hyvinvointipalveluita, mutta samalla he ovat elämänkokemuksellaan ja osaamisellaan yhteisen hyvinvoinnin rakentajia myös varsinaisen työelämän jälkeenkin.

Iisalmella on muutakin vetovoimaa. Iisalmi on koulu-, kulttuuri- ja sivistyskaupunki. Ihmiset kysyvät koulupalvelujen perään. Ne ovat kunnossa. Emme saa rajautua katsomaan sivistystä yksinomaan koulunäkökulmasta, vaan meidän on markkinoitava itseämme myös kulttuuri- ja sivistyskaupunkina, jolla on mielenkiintoinen kansallinen ja eurooppalainen historia. Vetovoimaa lisäävät myös asumisen vaihtoehdot ja ympäristön viehättävyys. Luonnonläheisyys sekä taajaman ja maaseudun läheisyys ovat vetovoimatekijöitä.

Vakavana haasteena meillä on ollut vuosikymmeniä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien tasavertaisuus muiden seutukuntien kanssa. Savon rata ja viitostie ovat elinhermo. Tietoliikenne- ja laajakaistayhteydet ovat maakunnan sähköistämiseen verrattavia asioita. Nämä kysymykset ratkaistaan pitkälti valtakunnan politiikassa. Niissä Ylä-Savo on menestynyt kohtalaisesti tähän mennessä hyvällä yhteistyöllä ja sujuvilla yhteyksillään valtakunnan vaikuttavimpiin päättäjiin. Tämä yhteys päättäjiin ei ole menettänyt merkitystään, kuten monet viimeaikojen saavutukset kertovat.

Varkaus–Kuopio–Iisalmi

Strategian valmistelussa käytiin keskustelua sen nimestä. "Hyvinvoiva ja vahva Iisalmi 2020" on työryhmän ehdotus. Muitakin vaihtoehtoja oli esillä. Mm. Iso Iisalmi vilahteli keskusteluissa. Siitä luovuttiin sen pelossa, että naapurit hermostuvat. Iisalmi näin sanoessaan mukamas pyrkisi hotkaisemaan naapurit. Ei hotkaise, oli strategian nimi mikä hyvänsä.

Iisalmi on seutukuntamme luontainen keskuspaikka. Iso Iisalmi tarkoittaa avointa suhtautumista naapureihin ja erityistä luottamusta päättäjien kesken. Emme kilpaile keskenämme mistään.

Ylä-Savossa on kiinteytyviä yhteistyörakenteita kuten sote-kuntayhtymä ja monia yhteistyöverkostoja. Tulevaisuudessa käy niin, että uusia toimintoja tulee toiminnallisen yhteistyön piiriin. Se on paras tapa edetä Ylä-Savossa.

Pohjois-Savossa käydään keskustelua kehityskäytävästä Varkaus–Kuopio–Iisalmi-vitjassa. On vain tosiasian tunnustamista, että nämä kaupungit – kytkeytyen Savon rataan ja viitostiehen – muodostavat Pohjois-Savossa eräänlaisen selkärangan. Tämän tunnustaminen ei ole vastakkainasettelua sisäsavolaisia, koillissavolaisia tai yläsavolaisia kohtaan. Asia on nähtävä positiivisesti niin, että Varkaus–Kuopio–Iisalmi-kehityskäytävän ja ympäröivän maaseudun yhteistyö on jatkossa nykyistäkin hedelmällisempää. On kysymys yhteistyöverkottumisesta.

Iisalmen suhde Kuopioon on ollut historian saatossa ongelmallinen. Varsinaista vastakkainasettelua ei tänä päivänä ole. Eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Yläsavolaiset ovat aina tukeneet kukin omalta paikaltaan käsin valtakunnan politiikassa Kuopion ja varsinkin Kuopion yliopiston suuria hankkeita, useimmiten hyvillä tuloksilla. Kuopio on sen tuen ansainnut ja myös saanut.

Kun näin on, vastavuoroisuuden täytyy toimia. Pohjois-Savon kehittämisessä on kysymys koko Pohjois-Savon tulevaisuudesta.

Luottamus

Alussa viittasin poliittisen järjestelmän legitimiteettiin. Maailmanlaajuiset ongelmat ja muutokset vaikuttavat legitimiteettikriisin taustalla. Yksinkertainen kysymys on, pystyykö poliittinen demokratia vastaamaan maailmanlaajuisiin ongelmiin ja Suomen ikiomiin vaikeuksiin kansalaisia jotenkin tyydyttävällä tavalla. Sama on tapahtunut pienemmässä mittakaavassa Iisalmessa ja Ylä-Savossa. Joillekin asioille voidaan jotakin tehdä, joillekin ei voida.

Yhteen asiaan voidaan vaikuttaa. Se on läpinäkyvä hallinto, avoin päätöksenteko ja kuntalaisten etukäteinen kuuleminen ja kuunteleminen kaikissa tärkeissä asioissa. Piiloagendoja ei saa olla, ei poliittisten päättäjien eikä viranhaltijoiden puolella. Kaikkien näkökohtien on oltava pöydällä – myös median nähtävissä – päätöksiä tehtäessä. Kuntalaiset ymmärtävät ikävätkin päätökset silloin, kun ne tehdään avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvään hallintoon kuuluu olennaisena osana oikeudenmukainen henkilöstöpolitiikka ja avoin kannustava hallintotapa. Luottamus kehkeytyy tällaisista elementeistä. Ilman luottamusta ei saada aikaan kunnon tuloksia.

Kaiken kaikkiaan; isot pohjavirtaukset antavat Iisalmelle mahdollisuuksia menestykseen. Kaikki riippuu poliittisesta tahdosta, yhteisymmärryksestä, aloitteellisuudesta ja luovuudesta. Onko meillä avointa mieltä nähdä uudet mahdollisuudet?

Vahvaa Iisalmea rakennetaan tietysti poliittisilla päätöksillä ja yritysten ratkaisuilla. Hyvinvointialue, kaupan keskus, koulu-, kulttuuri- ja sivistyskaupunki, vihreä talous jne. Mutta on se niinkin, että iisalmelaiset ihmiset tekevät omilla valinnoillaan ja käyttäytymisellään vahvan ja viihtyisän Iisalmen.