Veroprosentista ja muustakin - Töllötin
23.11.2009

VEROPROSENTISTA JA MUUSTAKIN

Kunnanvaltuustot ovat tehneet kipeitä päätöksiä veroprosenteista. Yli puolet kunnista korottaa veroprosenttia. Keskiarvo on lähellä 19. Kuntien talous on tiukoilla eikä vaadi suurta ennustamisen taitoa sanoa, että muutama vuosi eteenpäin pysyy tiukkana.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoi männä viikolla, että pahimmillaan kunnallisveroprosentti voi kivuta jopa 24 – 25:een. Se on pökerryttävä näköala.

Iisalmen kaupunki päätti valtuuston kokouksessa 16.11. äänestysten jälkeen veroprosentikseen 19,50. Korotusta tuli 0,25 – "hilikku" kansan kielellä. Korkeampiakin tarjottiin, jopa 20 %:sta puhuttiin ja äänestettiinkin.

Iisalmi on toiminut veropolitiikassaan ja muutoinkin maltillisesti välttäen äkkinykäyksiä.

* * *

Kuntalaisilta kerättävillä veroilla rahoitetaan ns. hyvinvointipalveluita. Tutkimusten mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan veroja, jos sen vastineeksi saadaan kattavasti ja laadullisesti kestäviä sivistys-, terveys-, sosiaali- ja muita palveluita.

Verotuksella on poliittinen puolensa. Iisalmi on lähtenyt siitä, että palvelujen saatavuus ja taso ja toisaalta verotuksen taso pidetään tasapainossa. Liian kireäksi kirivä verotus yleensä rokottaa työntekoa ja yrittämistä – ja olisi myös mille tahansa kunnalle luotaantyöntävä miinustekijä.

Moni kunta – lisätäkseen omaa vetovoimaansa – pitää kynsin ja hampain veroprosenttia alhaalla edellyttäen, että pystyy turvaamaan riittävät palvelut. Esimerkkejä on lähelläkin.

Verotusta ja palveluita onkin katsottava yhdessä. Aina on varaa tarkastella oman kaupungin toimintaa rakentavan kriittisesti, vaikka pyörä hyvin toimiikin. Ajan muutos on kova. Varsinkin SOTE-kuntayhtymän muodostaminen pakottaa Iisalmen kaupungin selvittämään organisaatiotaan ja toimintojaan avoimin mielin.

Aina ennen kuin puhutaan veroprosentin korottamisesta, on rehellisesti varmistuttava siitä, että palvelujen ja kaikki muukin tuottaminen tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, tervejärkisellä ja kustannustehokkaalla tavalla.

* * *

Iisalmen kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Sen toteaa esimerkiksi vertailemalla kotikaupunkiamme viitostien varrella oleviin kuntiin, Mikkelistä Kajaaniin asti. Velkamäärässä olemme kevyimmässä päässä. Sama koskee kattamattomia alijäämiä. Puskureitakin on. Työttömyyden kasvu on akilleenkantapää.

Iisalmessa on meneillään investointien piikkivaihe. Erityisesti lama-aikana se on perusteltavissa. Investoinneilla on kohennettu kaupungin keskustaa: on pantu tori ja satama toimivaan kuntoon. On parannettu monella tavoin Iisalmen liikennejärjestelyjä, viimeisimmäksi on rakennettu Leimun liikenneympyrä.

Sosiaalisilla tulevaisuusinvestoinneilla parannetaan lähivuosina niin vanhusten kuin nuorten ja koululaisten elämän oloja. Niillä lisätään kaupungin vetovoimaisuutta ja hyvämaineisuutta.

SOTE-kuntayhtymän menestys ratkaisee pitkälti Iisalmen kaupungin talouden tulevaisuuden. Työ kuntayhtymän puolella on alkanut kiireellä. Toiminta hakee uomaansa. Kaikki ei voi olla heti 100 % valmista.

Tässä vaiheessa päättäjien on huolehdittava siitä, että Iisalmen ja SOTE-kuntayhtymän budjettien rajapintoihin ei jää harmaita vyöhykkeitä.

Kertyvien kokemusten perusteella SOTE-kuntayhtymän vastuullinen johto osaa tehdä tarvittavia korjauksia niin, että myös taloudellisuusvaatimus toteutuu, muiden tärkeiden tavoitteiden ohella. 

Julkinen kuva on tärkeä myös ilmapiirin kannalta. Onkin viisaampaa puhua ensisijaisesti kaupunkimme vakaasta taloudesta ja muista vahvoista puolista, jotka ovat hallitsevia kuin kiistattomista haasteista kuten jatkuvista kustannuspaineista niitä tippaakaan vähättelemättä.